Lasimestarin verstaasta Suomen johtavaksi lasitusliikkeeksi
Alfred Wilhelm Kivijärvi perusti vuonna 1909 Helsinkiin yrityksen nimeltä Lasitusliike A.W.Kivijärvi. Erottajankatu 7:ssä, sittemmin puretussa talossa, sijaitsi pihan puolella ensimmäisessä kerroksessa verstas ja sen takana perheen asunto.
Alfred oli kehittynyt oppipojasta taitavaksi lasimestariksi suuressa lasitusliikkeessä. Vain suurimpia ikkunoita varten hän kutsui paikalle apumiehiä, muutoin hän teki kaiken itse.
Sota-ajat runtelivat Helsinkiä jättäen jälkeensä paljon särkyneitä ikkunoita. Lasista oli kova pula. Kun lasia alkoi taas saada, Kivijärven verstas täyttyi ihmisten kantamista rikkinäisistä puitteista, jotka odottivat mestarin korjausta.
Alfredilla ei ollut omaa kuljetuskalustoa. Suurimpia laseja kuljettamaan hän kutsui paikalle Kurki-nimisen kärrylähetin. Valtavan kokoisella, kahdella pyörällä ja aisoilla varustetulla kärryllä suurimpienkin näyteikkunoiden lasit saatiin kuljetettua paikoilleen.
A.W. Kivijärven tilalle Kivijärvi Oy
Erkki Kivijärvi aloitti isänsä opissa koulun jälkeen 13-vuotiaana. Sodasta palattuaan Erkki perusti oman yrityksen, Kivijärvi Oy:n, vuonna 1945. Seuraavana vuonna Erottajankadulle saatiin lisää vipinää, kun Erkin perheelle syntyi poika, Markku.
Sotien jälkeen Suomea ja Helsinkiä ryhdyttiin rakentamaan tarmokkaasti. Puhelin soi Erottajankadulla ahkerasti. Erkin vaimo otti tilauksia vastaan, huolehti laskuista ja muista paperitöistä.
Pikku-Markkukin avusti verstaalla kykyjensä mukaan. Jo alle 10-vuotiaana hän kantoi toisinaan raskaita laseja kantopuun avulla hiottavaksi Väinölän lasitusliikkeeseen Bulevardille. Toisinaan koko perhe oli mukana jännittämässä, kun suuria lasilevyjä leikattiin. Välillä verstaalla pölisi liitujauho, kun siitä ja vernissaöljystä veivattiin käsin pöydän päällä kymmeniä kiloja hyväntuoksuista ikkunakittiä.
Uudislasituksia ja urotekoja
Erkki Kivijärvi erikoistui uudislasituksiin. Hän oli fyysisesti vahva ja teki urotekoja omalla alallaan. Kollegat päivittelivät, kun Erkki saattoi lasittaa isonkin uudisrakennuksen yksin todella nopeasti.
Toiminta pysyi silti pienimuotoisena, vakituisia työntekijöitä oli parhaimmillaankin vain pari. Erkilläkään ei ollut kuljetuskalustoa, ei edes ajokorttia. Kurki kuljetti kärryllään ja lasimestareiden, kuten Alfredin, yhdessä perustama lasitukku toimitti suurempia eriä. Eivätkä konstit siihen loppuneet, erään kerran isoa lasilevyä kuljetettiin rahastajan kauhistelusta huolimatta jopa raitiovaunun takasillalla.
Autoileva kaveri oli otettava avuksi siinä vaiheessa, kun Erkki sai vastuulleen Helsingin seudun puhelinkoppien lasien korjaamisen. Kaveri kiersi lähes kaiket päivät korjaamassa potkittuja koppeja.
Erkki itse teki muun muassa kaikki sisustuslasitukset Fazerin tehtaalle Fazerilaan. Isossa tehtaassa riitti väliseinälasituksia. Toista vuotta kestäneen projektin aikana Erkki ruuvasi uudella pumppumeisselillään yhteensä 100 000 ruuvia – ja ikuisen känsän kämmenelleen.
Stockmann tarjosi Kivijärvelle säännöllistä työtä. Näyteikkunaan piti saada vuosittain uusi automalli, jolloin Erkki miehineen kutsuttiin irrottamaan ikkuna. Kunnes Alfred-vaari meni neuvomaan liikkeen pitäjiä, että ikkunaan kannattaa laittaa saranat.
Kivijärvi Oy muutti vuonna 1956 ensin Pikku Roobertinkadulle, sitten osoitteeseen Iso Roobertinkatu 26. Toimitila löytyi jälleen sisäpihalta.
Uudet vetäjät kehittämään yritystä
60-luvun alussa Erkin puheille saapui kaksi yrittäjää, jotka halusivat ostaa Kivijärvi Oy:n. Firmalla oli kelpo maine ja paljon potentiaalista hyvää asiakaskuntaa. Kaupan ehtona oli, että Erkin vaimo tulee kolmanneksi osakkaaksi.
Markku oli jo 15-vuotiaana koululaisena tehnyt kesätöitä isänsä firmassa. Parikymppisenä hän siirtyi yritykseen vakituisemmin töihin ja ystävystyi toisen osakkaan kanssa niin, että parivaljakko osti 1960-luvun lopulla muut osakkaan pois ja ryhtyi yhdessä kehittämään toimintaa.
Niin alkoi kasvun kausi. Kivijärvi Oy:lle ryhdyttiin palkkaamaan lisää henkilökuntaa ja hankittiin autoja ja kuljetuskalustoa.
Suomen ensimmäinen korjauslasituksen päivystys
Markku muutti kotoa Erottajankadulta Iso Roobertinkadulle, kellarissa sijainneen firmansa yläpuolelle. Koska omaa puhelinta ei ollut, firman puhelin soi rinnakkaispuhelimen kautta iltaisin Markun yksiössä. Pian puhelin alkoi soida myös öisin, kun talonmiehet ja portsarit ilmoittivat rikki menneistä ikkunoista. Niinpä Markku tai joku hänen hälyttämänsä kävi yöllä korjaamassa lasit. Lopulta yökeikkoja alkoi tulla niin paljon, että oli siirryttävä päivystyslistoihin. Siitä alkoi korjauslasitusten ympärivuorokautinen päivystyspalvelu – ensimmäisenä Suomessa.
Päivystäjällä saattoi olla yhtenä viikonloppuna 50 hälytystä. Yhtenä syynä oli se, että kauppoihin vapautunutta keskiolutta säilytettiin sulkemisajan jälkeen koreissa tuulikaapeissa. Kivijärven päivystäjä saattoi käydä korjaamassa saman Valintatalon ovilasia jopa kolme kertaa yhden viikonlopun aikana. Myös Rautakirjan kioskit työllistivät päivystäjiä. Oma lukunsa olivat pikkurötöstelijät, jotka rikkoivat näyteikkunoita ja juoksivat saaliin kanssa karkuun eli tekivät “kilikaleja”.
Metalliosaaminen laajensi asiakaskuntaa
1970-luvun alussa Iso Roobertinkadun kellaritila alkoi käydä ahtaaksi ja lasien varastointi sisäpihan kellaritilaan hankalaksi. Niinpä Tapanilasta hankittiin vuokratilaa ja yritys pyöri kymmenkunta vuotta kahdessa osoitteessa. Sen jälkeen ryhdyttiin rakentamaan Viikkiin peltihallia.
Kivijärven toiminta kasvoi ja koneellistui. Viikkiin hankittiin ensimmäinen oma hiomakone, metallinkäsittelykoneita, laitteita ja sirkkeleitä. Henkilökunta jakaantui metallimiehiin ja lasimiehiin.
Asiakaskunta oli laaja. Töitä tarjosi säännöllisesti muun muassa Helsingin kaupungin kiinteistövirasto ja Helsingin kaupungin sähkölaitos. Helsingin Puhelinyhdistyksen puhelinkoppeja käytiin edelleen korjaamassa. Helsingin ylipisto kutsui muun muassa korjaamaan kasvitieteellisen puutarhan laseja ja Helsingin sekä Vantaan kouluvirasto koulujensa lasituksia.
Itäkeskus tarjosi miljoonien markkojen urakan, kun Kivijärvi sai hoitaakseen myymälätilat käytävistä erottavat valtavat lasiliukuovet. Samanlaisia ovia tehtiin myös Helsinki-Vantaan lentoaseman ulkomaanterminaaliin.
“Parempi kun soitatte Kivijärvelle”
Kivijärvi Oy:llä on aina ollut kova maine hoitaa vaativimmatkin kohteet. Oikein vaikean paikan tullen muista lasitusliikkeistä on saatettu kehottaa asiakasta kääntymään Kivijärven ammattilaisten puoleen.
Erityisen hankalia olivat esimerkiksi suuret näyteikkunat toisessa kerroksessa. Koneistoa ei tuohon aikaan ollut, vaan isoimmatkin lasit nostettiin pystyttämällä teline ja hilaamalla lasi ylös miesvoimin.
Näin on korjattu esimerkiksi Hotelli Marskin toisen kerroksen laseja, samoin kuin Keskuskadulla sijaitsevan Alvar Aallon suunnitteleman Rautatalon ikkunoita.
Yksi vaativimmista kohteista oli aikoinaan myös Keskuskadun ja Aleksanterinkadun kulmassa sijaitseva talo, jossa on Suomen suurimmat näyteikkunat. Niissä lasin leveys on yli 6 metriä, kun Suomessa suurin saatavilla oleva lasikoko on vain 600 x 312 cm. Kivijärven ammattilaiset tekivät mallin muodosta, leikkasivat paksun lasin kaarevaksi, nostivat painavan lasin paikoilleen, täydensivät lasia pienillä lisäpaloilla ja liimasivat ne yhteen kirkkaalla liimalla.
Myös Arkadiankadun Alkoon Hankkijan talossa tehtiin lasitus kahdesta osasta.
Uusin voimin uudelle vuosituhannelle
1980-luvun puolivälissä Markku Kivijärven yhtiökumppani kuoli ja Markku jäi yksin ottamaan lamaa vastaan. Sitä edelsivät valtavat investoinnit, kun Taivaltielle valmistui 80-luvun lopulla oma halli ja oma lämpölasilinja.
Lamasta selvittiin, kiitos laajan asiakaskunnan, jossa yksikään asiakkuus ei muodostanut yli viittä prosenttia liikevaihdosta. Ja kiitos korjauslasituksen, jota pidettiin palveluvalikoimassa läpi 80-luvun vauhtivuosien, toisin kuin monet muut.
Vaikeiden vuosien jälkeen Markku Kivijärvi alkoi katsella ympärilleen seuraajaa etsien. Hän kiinnitti huomiota jo lukiosta asti kesätöitä firmassa tehneeseen Kalle Saarikkoon, jonka isäkin työskenteli lasiammattilaisena. Opintojensa lomassa Kalle perehtyi kesäisin Kivijärven kaikkiin työvaiheisiin päivystyksestä työnjohtamiseen.
Vuonna 2000 Markku Kivijärvi myi Kivijärvi Oy:n Kalle Saarikolle.
Kiinteistöalan arvostetuimmaksi lasiosaajaksi
Vuonna 2009 Kivijärvi Oy:n omistuspohjaa laajennettiin, kun Jari Kotiranta ja Tomi Petrell tulivat mukaan kehittämään toimintaa. Kalle Saarikko jatkaa kolmantena omistajana ja toimitusjohtajana.
Tänä päivänä Kivijärvi Oy on lasitusalan johtava toimija Suomessa. Palveluvalikoima kattaa kaiken lasiin liittyvän julkisivuista sisustuslaseihin, korjauslasituksesta uudisrakennusten lasiratkaisujen suunnitteluun. Oma lämpölasitehdas takaa nopeat, räätälöidyt toimitukset ja suoraan varastosta löytyy yli 300 erilaista artikkelia.
Uuden omistajakolmikon tavoitteena on pitää Kivijärvi jatkuvan kehityksen ja hallitun kasvun tiellä, pitkiä perinteitä kunnioittaen.
Valtakunnalliseksi ketjuksi ja kiinteistöalan arvostetuimmaksi lasiosaajaksi kasvaminen vaatii ensiluokkaista ammattitaitoa ja laatua sekä asiakkaiden tarpeet ymmärtävää palvelua. Markku Kivijärven sanoja lainaten: “Jos jotain tekee, se pitää tehdä kunnolla.”